Pohdin. Pohdin lisää.

Aika moni ihminen sanoo olevansa keskinkertainen, eli aivan tavallinen talluri, harmaa arkilainen. Joo, tajusitte jo. Eli keskinkertainen, ihan hyvä monessa asiassa, mutta loistava? Ei missään. Miksi tavalliset pulliaiset muka olisivat loistavia jossakin? Ei miksikään. Niin, tavallinen kotipersoona - isukki ja/ äippä - vain pyykkää, siivoaa, kokkaa, organisoi, tekee töitä, hoitaa lapset ja auton. Ai niin, se parisuhde pitää myös hoitaa. Oli kihlattu, avo taio aviopuoliso sitten mies tai nainen. He ovat vain hyviä moniosaajia. Ovatko he sitten loistavia jossakin? No, eihän toki! Asioiden ylläpito ilman pelkoa systeemin kaatumisesta on peruskauraa pulliaiselle.

Okei, moni vanhempi on urheilullinen. Joten... oisko hyvä urheilussa? Jalkapallo ja lätkä kun on poikien lajeja, tytöt saavat tyytyä lällyyn lentopalloon ja pesikseen. Tai keikkumiseen leivänpäällisen kanssa. Kaikki tytöthän hepoista tykkää, kukaan poika ei ikinä! Okei, Monty Roberts ja Mikael Fórsten ei olekaan miehiä. Koska tytöthän ei aio juosta typerän pallon perässä nurmella? Tai tytöt ei luistele hampaat irvessä typerän ruman kiekon perässä ajatuksena, että vastustajalta pitää lyödä purukalusto murusiksi sillä tyhmällä mailalla, mitä pitää aina raahata mukana.

Siis tytöthän vain tykkää hevosista, koska juurihan todettiin että Monty ja Mikael on naisia. Toinenhan sattuu olemaan vain tyhmä konille kuiskuttelija ja toinen on suomalainen, joka hyppii tyhmien puomien yli, liian ison metwurstin selässä keikkuen. Kukaan poikahan ei näprää sukkapuikkojen tai askarteluliiman kanssa! Mutta eihän keskinkertaisilta vanhemmilta voi loistavaa muksua odottaakaan!

Onneksi itse olen kaukana keskinkertaisesta... vai olenko? Siitäpä lisää tällä viikolla ;)

~ Elizabeth