Kohtaloni autoilun suhteen on käsillä tiistaina, kaikki tuo on inssin mietinnän varassa. Se riippuu siitä, osaanko vaihtaa kuusivaihteista Volvoa niinkuin pitää, käännynkö yksisuuntaselle oikeelle kaistalle (siis oikeasti vasemmalle niille ykskaistasille, joilla ite ajelen), käytänkö vilkkuu oikein, ajanko ylinopeutta ja heilunko kuin tuuliviiri seuratessani liikennettä. 

Sanottiin tiistaina, että vielä en ole valmis inssiin, mut tarvin pari tuntii lisäajoo, niin sitten läpäisen inssin. Rohkaisevaa, ja sanottiin, että pitää luottaa itteensä. Right. Sitähän mä pelkäänkin. Etten luota. 

Mut paras ystävä sano, et se menee läpi. Sitten se menee! Todellakin menee! 

Hauskinta tässä on se, että ajo-opetusauto on moderni, Volvo V60, jossa virta-avain on auttamatoman out. Siis niinkuin vanhentunutta teknologiaa. On hieno suorakulmanen musta mötiskä, josta saa ovet auki ja lukkoon sekä auton sisällä se tungetaan ratin vieressä olevaan aukkoon. Auto käynnistetään napista. Siis mistä? Joo-o, nappiauto. Eli perinteinen avain on uusissa teknologia-autoissa niin vanhanaikaista. Nykyauto käynnistetään napista. Varsinkin "maantiejyrä", "traktori", jota myös on Volvoks kutsuttu. Autoa ei sammutetakaan avaimesta (kun ei sitä enää oo!), vaan painetaan kytkin pohjaan ja painetaan "Start/Stop" -nappia. Auto "menee valmiustilaa" myös itsekseen, kun vaihde on vapaalla ja polkimet ylhäällä. Ja herää, kun painetaa starttii.

Ajo-opetusajokkini on siis moderni traktori, kun oma auto sen sijaan on vanhanaikainen avainauto, joka tarttee pintakaasua, jos meinaa lähtee eteenpäin. Opel Astra F, -95. Semmoinen coupé-mallinen, ei se sedan-mallinen. Öljynpaineet on miten sattuu, mutta jos kone sanoo POKS!, tilalle vaihdetaan toinen moottori - ja matka jatkuu. Miksen sit osta toista autoo? No, kun mun auton kori on törkeen hienossa kunnossa. Ei ruostetta oikee nimeksikään, ainoastaan etupuskuri on saanu vähä osumaa. 

Tsemppiä mulle! 

PS. Tässä Volvo V60 & Opel Astra F 1995 (mulle eri värinen). 

Ensi kerralla kuvapostia ;) 

~ Elizabeth