Toivon, ettet koskaan lue tätä, mutta jos luet ja tunnistat itsesi, niin älä mulle raivoa - tämä on mun blogi ja saan kirjoittaa mitä mä haluan. Kiitos. 

// Kuvia ei tarkoituksella ole, seuraavaan postinkiin sitten tulee kuvia ;) //

SINÄ JOKA HALUAT AINA PÄTEÄ 

Miksi? Onko sulla joku trauma tai pelko, että sua pidetään tyhmänä jos et aina kerro mitä tiedät? Onko sun päähäs mahtunu ajatusta, että sua pidetään just pätemisen takia aika ärsyttävänä? Sun kanssas ei voi puhua mitään, kun alat aina lataa fatkaa tiskiin. Joskus ois hyvä relata ja antaa toisen puhua puuta heinää. Mitä helvetin väliä sillä on, vaikka aina puheet ei oo 100% faktaa? 

Esimerkiksi: puhuttiin jonkun kanssa raskaudesta. Taas sinä tiesit kaiken, vaikka mä vittu puhuin asiasta viiden lapsen äidin kanssa! Ja vittu, sinä 19-vuotias tiedät enemmän raskaudesta kuin viiden lapsen mutsi? Anna mun kaikki kestää. Sanoin muutamat faktat, jotka mä tiedän koska oon opiskellu sitä enemmän kuin sinä, mutta ei. Taas mä en muka tienny mitään ja sinä enemmän. What the fuck is that? Sua ei kiinnostanu kuulla mun suusta fatkoja, jotka mä satavarmasti tiesin. Sä et kuunnellu toisenkaan suusta, vaan kerroit ne faktat uudelleen. 

SINÄ JOKA TIEDÄT AINA KAIKEN 

Liittyy vähän edelliseen. Jos puhutaan ja arvuutellaan, sä keskeytät ja taas oot niin tietävinäs kaiken. Vaikka oisit kuutamolla ja me puhuttais aidasta, niin sä puhuisit aidan tolpasta. Se ottaa päähän. Anna joskus toisten tietää ja itse olla kakkosena. Älä tunge toisten keskusteiluihin ja "tiedä kaikkea". 

Esimerkiksi: puhuin mun äidin kanssa mun kokemuksesta PHKS:n sairaalassa ja miltä musta tuntui, kun mä sain vihdoin Bisoproactin lääkkeeksi. Se beetasalpaaja, ai niin. Mut sä tiedätkin sen. Aloit saman tien sähläämään ja selittämään, miten mä vaan vittu marssin Meilahteen. Saatanan idiootti. Ei sinne noin vain marssita! Jos marssittais, sä kai pidät mua niin tyhmänä etten olis tehny sitä aiemmin, ennen kuin sen mulle kerroit? 

SINÄ JOKA OLET KAIKEN KOKENUT

Jos joku sanoo, että "ai kauhee, kun särkee päätä" niin sinä alat aukomaan päätä, kuinka tiedät miltä tuntuu. Että säkin olet kokenut migreenin ja tiedät miten kauheeta se on. Suoraan: vittu, et tiedä. Kukaan ei voi tietää toisen kipuja. Ei kukaan. 

Esimerkiksi: puhuin jonkun kanssa sydämen muljahtelusta. Koska meistä molemmat on sen kokenut, että tiedettiin miten inhaa se on. Sanoinkuvaamattoman inhaa. Ja sinä... päti päti päti.... Plääh! Kukaan ei kohta enää jaksa sua! Mun ystäväkin, joka ei ikinä hermostu mistään... Sä oot saanu hänet melkein menettämään hermonsa. 

SINÄ JOKA ET ARVOSTA MUIDEN TIETOJA

Lainatakseni ensimmäistä tekstinpätkää: kun puhuttiin raskaudesta viiden lapsen äidin kanssa, sä et arvostanut yhtään mun tietoja. Sä lyttäsit mun tiedot. Tiedätkö; samalla lyttäsit maan rakoon mun ammattitaidon (koska sehän tulee kirjoista! Hahha!), mun ammattitiedon ja mikä mukavinta: mun ammatin. Mä voin mun ammatilla toimia neuvolatätinä sinunlaisillesi tytsyille, jotka luulee tietävänsä aivan kaiken raskaudesta. Mutta en toimi. Ei mua kiinnosta jaaritella sunlaisille tuleville mammoille faktoja, jotka tiedätte muutenkin. Ja ihan oikeasti: onneks mun terveys ei salli mun opiskella kätilöksi. En tiedä, osaisinko olla ammattimainen jos sinä tulisit synnärille valaana ja tietäisit taas kaiken. 

Mutta ihan by the way: sä oletkin tuollainen raakile, joka ei vielä tiedä elämästä mitään. Mä taidan pistää sun pätemisentarpeen iän piikkiin, vaikka on sanottava: edes mua vuotta nuorempi kaveri ei pätenyt samalla lailla ollessaan 19. 

~ Elizabeth