Runojen irvikuvat, novellit ja laulut - minulta? - Elizabethin siivin

Heipsan!

Runoillani on tapana olla kaikkea muuta kuin sitä, mitä niiden tarvis. Siis runoja. Niitä tekeleet eivät ole, turha kutsua runoiksi. Ne on runojen irvikuvia, kamalia edes rinnastaa runoihin. Okei, en mä pilkkaa niitä - ne ei vaan täytä mun silmissä runon tunnistuskriteerejä: riimit, kuulostaa kivoilta lausuttaessa ääneenkin, yksinkertaisia ja helposti tajuttavia. Mun runoni on kaikkee muuta: ei mitään riimiä lukuunottamassa ääriharvinaisia tapauksia, kuulostaa kamalalta sanasotkulta ääneen luettaessa, monimutkaisia (osa simppeleitä, tylsiä), juju ei aina ole helposti tajuttavia. Siispä ne on irvirunoja, mut silti aika kivoja. Vaatiihan ne melkoisesti fiksausta, kenties vois pyytää ammattirunoilijan kertoo mikä muu niissä on pielessä kuin kaikki? :D

Novellit on kenties toiseksi hallittavin kirjoitustapa, pitkät yli 30 sivun tarinat on enemmän mun ominta alaani. Niitä en kenties vielä jaksa laittaa tänne, paitsi osa kerrallaan. Ehkä joku jaksais ne sitten lukea, 10 vuoden sisään? :D Usein tämäkin laji tuppaa venymään, kerrankin yksi mielestäni kiva ideasisältöinen (josta piti tulla novelli), paisui yli 30 sivuiseksi järkäleeksi! Nyt siinä on reilu 40 sivua ja se jatkuu yhä. Siitä piti tulla one-shot (yksiosainen), mut siitä tuli yli 10 lukua sisältävä järkäle, joka vetelee viimeisiään (suomeksi: jatkuu yhä, kunnes ideat loppuu). Ehkä saan sen lopetettuu jossakin 50 sivun kohdalla? :D

Laulut on aivan uusi hurahdus! En siis itse kirjoita lauluja, mutta rakastan hyvälyriikkaisia lauluja. Nyt jo voin paljastaa, että on olemassa muutama laulunkirjoittaja (joka samalla laulaa, en siis laske esim. Vexi Salmea), joiden lyriikoita vaan en voi olla rakastamatta. Mitään aivan ykköstä ei ole, mutta Toni Wirtasen, Jonne Aaronin, Tommi Kaleniuksen, Chisun, Erinin, Haloo Helsingin, Paula Vesalan, Ilpo Kaikkosen, Theonin (englanniksi tosin) ja Ville Liimataisen (se Flinchin Ville!) teksteistä tykkään hirmuna!

Toni: Ilona. Jonne: Yksin. Tommi: Vieläkö rakkaus kantaa. Chisu: Kriisit.

Erin: Vanha nainen hunningolla. Haloo Helsinki!: Kuussa tuulee. Paula: Lautturi.

Ilpo: Terveiset sinne taivaaseen. Theon: Guardian Angel. Ville: Taivas tähtiverhoineen.

KIRJOITUSTULEVAISUUS?

Ei sitä koskaan tiedä, kirjoitanko jatkossa runoja vai mitä tapahtuu. Unelmani olisi kirjoittaa kirja sekä joitain lauluja, jotka joku sitten osaisi esittää oikein. Eikä mitään kivaa hempeetä vedetä överiksi jollain dance-paskalla. Se on paskaa mulle, sori vaan dancen rakastajat. Ehkä pitäis ensin opetella kirjoittamaan runoa? Kenties joo, mut neitiherra-sukupuoleton inspiraationi katosi hetkellisesti. Ehkä hän vielä jonain päivänä luokseni saapuu? Sitä sydämestäni mä kovasti toivoisin ;)