Ruoka, liikunta ja saamattomuus

Hey, joo.

Banaani on hyvää c(:

Myönnän, olen laiskuri. Liikunnan suhteen ainakin. Tiedän todellakin, että liikkumattomuus altistaa riskin ylipainoon ja plää plää plää. En sano, että kiloilla leikkiminen on hubaa, mutta ei siitä aina jaksa lukea. Varsinkaan, kun tämä ja tuo ja sekin vielä on paha juttu, älä syö sitä! Mentäsikö siinä vähän niinkö metikön puolelle? Siis siinä, että mitään ei saa syödä, ne lihottaa! Kumma juttu, että kaikki lihottaa, kaikki on syypäitä syöpään, kaikki on hirveetä ruokamoskaa, ei saa pistää suuhun, paitsi kasvikset! Täh? Niinkö ihmisten pitäs pupeltaa jänönruokaa, rehuja? Miksi? Onhan niissä niitä kivoja aineita, jotka tekee hyvää, mutta niin on lihassakin. Ei pupunruoka ole ainoa oikea sapuska, jota ihmiset saa mättää turpaansa. Miksi kaikki "ravintoneuvojat" sanoo: syökää kasviksia, hedelmiä, mutta ei kehota hankkimaan hyviä aineita lihasta?

Suolaa. Pitäisi syödä muka korkeintaan 3 g päivässä, mutta anteeksi vain, mä laitan enemmän ;)

Kaikkihan on pahasta, jos sitä vetää ihan tolkuttomia määriä. Esimerkiksi porkkanan liikasyönti kostautuu; siitä tulee kellertäväksi. Ja pelkillä salaatinlehdillä ei kukaan elä! Eikö tärkein ohje olis "vähän kaikkea, kohtuudella". Se, että kehotetaan syömään jänön eväitä, ei tarkoita että tyhjennetään parissa päivässä oma kasvimaa? Tai jos joku ravintoneuvoja kehottais syömään lihaa, ei meinaa että tapetaan naudat sukupuuttoon.

Peruna-bataattikeittoa, oli hyvää!

Sama liikunnassa. Personal trainerit tuhisee, että valmennettavat (ne läskin hävittäjät) ei laihdu. Miksi? Koska laihduttajat luulee, että paino häviää viikossa 20 kiloa pupunruuan avulla. Ne hönöt ei osaa kelata, että tarvitaan lihaa, kalaa ja kanaa. Pelkkä rusakkona leikkiminen ei auta. Tarttee proteiinia, jota ei tule jäniksen välipaloista. Joo, jotkut vetää kananmunaa raakana, mutta ei sillä pärjää. Monipuolisuus on päivän sana, myös liikunnassa.

Jotkut laihduttajat vinkuu, kuinka ei paino putoa ja tekee sen eteen lenkkejä. Voiskohan lenkin korvata esim. pyöräilyllä? Tai lyhyempi reitti juosten? Käväisee salilla, mutta jos ei huvita, voi niitä tehdä kotona. Kuka kieltää roikkumisen omenapuussa? Tai vaikka punnerrukset olohuoneessa? Zumbaamista? Mutta eiks tärkeintä olisi tehdä just sitä, mistä itse tykkää? Vaikka sitä pumppaamista salilla? Tai juoksulenkkejä koiran kanssa? Miksei kissankin.

Tästä jatketaankin minuun. Syyttävä sormi minulle, siitä vain. Miksikö karmea meteli ruuasta ja liikunnasta? Hömm, mua vain alkoi ketuttaa, kun joka tuutista tulee ohjeita ja neuvoja, miten tulee elää. Tulee syödä näin, liikkua näin, välttää tätä ja tätä, olla tällainen ja kaiken päälle hoitaa perhe ja työ näillä neuvoilla. Sen lisäksi tulee olla onnellinen. Anteeksi?! Okei, voin kertoa oman esimerkkini.

Ruispalat ;) Nam.

"Styroxilevy" eli riisi-maissikakku.

Minulle on kerrottu, kuinka pitäisi hävetä koska syön punaista lihaa. Ettenkö häpeä, kuinka eläin on tapettu minun takiani. Samaan syssyyn sanottiin, että eläimen tappamisen sijaan minun tulisi syödä terveellisesti ilman lihaa. Miksi minun pitäisi hävetä, jos vain satun tykkäämään lihasta?! Onko muka häpeä syödä lihaa? Enkä voi sietää kovinkaan kauaa rehujen syöntiä. Joo, kasvisruoka on joskus OK, mutta enkö saisi nauttia ruoan syömisestä?

Samaa keittoa.

Joku toinen vastaavasti kysyi, paljonko liikun. No, en ole himoliikkuja. Liikun liian vähän, tiedän sen. Sain paasauksen, että en välitä terveydestäni. Olen patalaiska ja minun kannattaisi harkita liikuntaa enemmän. Sinänsä heppu oli oikeassa, että pitäisi liikkua enemmän. En ole patalaiska, teen kuitenkin hyötyliikuntaa vaikken urheile. Keväämmällä (kun oma piha ei ole täynnä kuravelliä) alan tekemään ensin kävely-, sitten juoksulenkkejä. Kesällä sitä paitsi puuhailen hevoseni kanssa ja kävelytän sitä, juoksutan (juoksen itse vieressä) ja siivoan sen pilttuun. Hankinnan alla olisi sulkapallo ja kesällä myös uin. Talvella ja syksyllä liikunta jää aina vähemmälle. Vaikka liikunta tekisikin hvyää ihan myös sydämenikin kannalta.

Kuntopyörän namiskuukkeleita :D

Joku säätöhärveli.

Eniten ottaa päähän neuvomiset, millainen pitäisi olla. Toinen sanoo "jatko-opiskelemaan", toinen "töihin", mutta kukaan ei kysy mitä minä haluan! En halua jatko-opiskelemaan, haluan töitä mutta niitä ei ole (en kykene tekemään kaikkea terveysongelmani takia) ja haluan opiskelemaan toista alaa. Käyn töissä, että saan rahaa säästöön. Siinä sivussa hoidan kotityöt, autokoulun kakkosvaihetta (nyt!), harrastuksiani (kyllä, liittyy toisen alan opiskeluihin) sekä koitan tsempata itseäni liikuntaan.